Välisoitto: puun ja kuoren välissä

Nariseva lattia

villakoiria nojatuolin alla 

naamani painettuna vasten tatamia 

Mitä minä olenkaan mennyt tekemään? 

Edessäni vanha nainen, rikollisjoukon johtaja

takanani minut siepannut joukko, moraalittomia

Ainoa kunniallinen keino, jolla pinteestä pelastautua

on voitto sanataidon sodassa, häviäjä maksaa hengellään

Häviön voi korvata vain hengellinen, ja taas on syytä murehtia

Eikö tässä elottomuudessa ole ollut jo riittävästi maksuongelmia?





...

Seuraava haamukirjoitus: Battle Royale: Haikusota

Edellinen haamukirjoitus: Yakuza noir 


Kommentit

Lähetä kommentti

Luetuimmat haamukirjoitukset

Ghostwriter of Tsushima

Kuva
Olen rantautunut Tsushiman saarelle  kammottavan laivamatkan jälkeen . Matkan aikana laidan yli roikkuessa tuli ajateltua asioita, ja olen tehnyt päätökseni: aion mennä Tokioon ja tienata siellä riittävästi rahaa maksaakseni kotikartanoni sähkölaskut ja palatakseni Suomeen kirjallisen urani pariin.   Matkustan ympäri maailmaa, laukussa ei muuta kuin tyhjää vaan, se alkaa jo pikkasen turhauttaa, sillä eihän tämmöinen uuden näkeminen ja kokeminen mitenkään edesauta kirjojeni kirjoittamista! Japani vaikuttaa kummalliselta paikalta. Satamassa joku sekopää lykkäsi samuraimiekan kouraani ja kehotti puolustautumaan hyökkääviä mongoleja vastaan. Tainnut jäädä tyypiltä pillerit tänään ottamatta. Ihan kuin Tsushiman saarella käyskentelisi siellä täällä tylsistyneitä ja hyökkäämishaluisia mongolilaumoja. Mitäköhän sitä edes tekisi, jos mielikuvitusmongolit tulisivat vastaan? Siinä onkin mielenkiintoinen kysymys. Noudattaako samuraiden kunniakoodia ja taistella urhoollisesti, vai hyö...
Lue koko kirjoitus

Matkalla Japaniin

Kuva
Eihän tässä näin pitänyt käydä.  Tarkoituksena oli matkata kotiin Suomeen, mutta kävi pieni navigointivirhe aikaisemmin. Eilen illalla hortoilin Jejun satama-alueella pienessä laitamyötäisessä ja päädyin juttusille japanilaisen kalastustroolarin kapteenin kanssa. Kysyin, voisinko saada kansipaikan Turun saaristoon asti, mutta kapteeni kuuli että Tsushiman saaristoon asti. Olimme jo ehtineet lähteä satamasta, kun ymmärsin olevani matkalla Japaniin!  Tuli kiire lähteä enkä ehtinyt nauttia tätä drinkkiä loppuun, niin otin sen sitten mukaan. Ongelmana tosin on se, että paatin keikkuessa juoma ei oikein maistu. Jos en olisi kalmankalpea, olisin kalmanvihreä. Ei voi mitään, pakko niellä drinkkini sekä ylpeyteni. Virittäyttäydyn japanilaiselle aaltopituudelle ja otan kernaasti vastaan kaikki vastaan tulevat mahdollisuudet. Ymmärrykseni mukaan haamut ovat Japanissa erityisen suosittuja ja maa suorastaan vilisee henkiolentoja. Kuka tietää, ehkä löydän nousevan auringon maasta tarkoitu...
Lue koko kirjoitus

Menneiden, nykyisten ja tulevien joulujen haamukirjailija

Kuva
Lunta tulvillaan on raikas talvisää sähkölaskut vaan taas maksamatta jää! Mä kohta valjastan itsein pöydän äärehen Ja sitten joutuin tienaamaan mä käyn, en riemuiten!   Aika rientää, ja on taas joulukuu, mikä tarkoittaa jälleen uutta kasaa erääntyviä laskuja. Rahat ovat tiukilla, eli tässä kuussa pitää sitten elottomuudekseen tehtailla joulukortteja niiden ihmisten ja yritysten puolesta, jotka eivät vaivaudu itse kirjoittamaan joulukorttejaan. Pah, humpuukia koko joulu! Mieluiten vain vetäytyisin omaan rauhaani kirjoittamaan magnum opustani Taru haamukirjoitusten herrasta: haamukirjailijan paluu , mukana kartta ja runsaasti omia piirroksiani, itse laatimani haamujen kieli kielioppineen ja haamujen sukuhistoria... ja tietenkin liitteenä eepokseni Silmärillion , spektaakkelimainen kertomus siitä, kuinka metsästin uusia lukulaseja eri optikkoliikkeistä. Olen joutunut muuttamaan kerrostaloon vuokralle, sillä sähköyhtiö katkaisi sähköt kartanostani maksamattomien laskujen taki...
Lue koko kirjoitus

O.G. Haamukirjailija

Kuva
On tullut elettyä sellainen elottomuus, josta on syntynyt kirjailija. Oli aika, jolloin lymyilin Pariisin Oopperan kellarissa lauluja laulaen ja ohikulkijoita säikytellen. Oli aika, jolloin komensin Lentävää Hollantilaista meren myrskyissä kiitäen ja onnettomuuksia aiheuttaen. Oli aika, jolloin haastoin Hamletia päättämään, että ollako vai eikö olla, se ei henkilökohtaisesti ollut kummoinen pulma minulle, joka olen joskus ollut mutten enää ole. Tarinoita riittää, sillä kaikenlaista on tullut tehtyä. Ei auta kuin kirjoittaa kokemani kirjaksi! Elottomuudenkertani, vaatimattomasti otsikoituna Vuosituhanteni , mestariteos, joka vain odottaa kirjoittamistaan. Sulkakynä on teroitettu ja mustepullo aukaistu, aika kirjoittaa. Mietitäänpäs hetki. Mikä olisi loistelias alku suurromaanilleni? ”Oli synkkä ja myrskyinen yö.” Vai oliko yö sittenkin "tumma ja tuulinen"? Faksi piippaa! Katsotaanpas, minkälainen toimeksianto olisi tällä kertaa tarjolla. Asun valtavassa vanhassa...
Lue koko kirjoitus

Fantastic Baby

Kuva
 Annyeonghaseyo! Olen edelleen Koreassa, koska minulla ei yllättäen ole edelleenkään varaa paluumatkan lentolippua varten. Ei tässä mitään, onneksi matkailu avartaa. Olen oppinut paljon tästä täysin vieraasta kulttuurista, ja myös itsestäni – nimittäin sen, että en voi sietää matkailua! Koko ajan saa olla etsimässä uutta ruokapaikkaa jostakin, puistonpenkillä yöpymisestä saa tapella kodittomien kanssa, ja joka välissä sataa vettä. Eikä siinä vielä kaikki; väistämättä mieleeni nousee jatkuvasti se tosiasia, että kotopuolessa haamukirjoitusbisnekseni on täysin raunioitunut. Tekoälyn vietyä loputkin vanhoista asiakkaistani faksini piippaus on historiaan jäänyttä äänimaisemaa. Okei, eli aikaa jää siis keskittyä omiin kirjallisiin töihini, mutta eivät nekään nyt oikein suju. Vaikka tyrkytän kustantamoille jatkuvasti omia tekstejäni, ne eivät suostu koskemaan niihin pitkällä tikullakaan. Tässä muutamia kustantajilta saamiani palautteita: … lupaava konsepti, surkea toteutus… … no, ainakin...
Lue koko kirjoitus